Kaksikymmentä eri organisaatioiden, hankkeiden ja startup-yritysten edustajaa matkusti Rovaniemeltä Kirkkoniemeen Arctic AI Summit- ja ACES-tapahtumiin. Matkalla pilotoitu Arctic Connections -keskustelumalli toi osallistujat yhteen ohjattuihin parikeskusteluihin. Kokeilussa tunnistettiin yhteisiä kiinnostuksenkohteita, täydentävää osaamista ja mahdollisia uusia yhteistyön paikkoja.
Bussimatka tarjosi mahdollisuuden uusiin kohtaamisiin
Rovaniemeltä Kirkkoniemeen 20.10.2026 suuntautuneella matkalla haluttiin hyödyntää yhteinen matkustusaika verkostoitumiseen. Tavoitteena oli saada eri organisaatioiden, hankkeiden ja startup-yritysten edustajat keskustelemaan myös sellaisten ihmisten kanssa, joita he eivät entuudestaan tunteneet.
Matkalla pilotoitiin Arctic Connections -keskustelumallia StartupPolku-hankkeen asiantuntijan Markus Pellikan johdolla. Lapin ammattikorkeakoulussa työskentelevän Pellikan pilotoimassa mallissa osallistujat keskustelivat pareittain ja vaihtoivat keskustelukumppania kierrosten välillä. Webropol-kysely ohjasi keskusteluja ja mahdollisti havaintojen kirjaamisen.
Ensimmäisellä kierroksella tutustuttiin keskustelukumppanin taustaan ja tekemiseen. Seuraavaksi etsittiin yhteisiä kiinnostuksenkohteita, osaamista ja mahdollisia yhteistyömahdollisuuksia. Keskusteluja suunnattiin myös Arctic AI Summit- ja ACES-tapahtumien teemoihin.
Kahdelta ensimmäiseltä kierrokselta tallentui yhteensä kymmenen parikeskustelun kirjaukset. Osallistujat saivat itse päättää, mitä keskusteluista dokumentoitiin.
Yhteisiä kiinnostuksenkohteita löytyi seitsemässä keskustelussa kymmenestä
Kokeilun tulokset kertovat, millaisia yhteyksiä lyhyissäkin kohtaamisissa voidaan tunnistaa.Kymmenestä dokumentoidusta keskustelusta seitsemässä löytyi yhteinen kiinnostuksenkohde tai haaste. Neljässä tunnistettiin toisiaan täydentävää osaamista ja yhtä monessa mahdollisuus auttaa keskustelukumppania löytämään uusi henkilö tai organisaatio verkostostaan. Kolmessa keskustelussa nousi esiin mahdollinen tuleva yhteistyö.
Yhdessäkään kirjatussa keskustelussa ei ilmoitettu, ettei mitään yhteyttä olisi löytynyt. Eräs osallistuja kuvasi keskustelun lopputulosta seuraavasti (vapaasti suomennettuna):
”Huomasimme, että meillä on mahdollisuus molempia hyödyttävään yhteistyöhön.”
Tulokset perustuvat kymmeneen kirjattuun keskusteluun, eivät kaikkien osallistujien kohtaamisiin. Ne antavat kuitenkin viitteitä siitä, miten ohjattu verkostoituminen voi auttaa tunnistamaan yhteisiä mahdollisuuksia.
Tekoäly, luovat alat ja pohjoisen elinvoima yhdistivät osallistujia
Keskustelujen aiheet muodostuivat osallistujien omista kiinnostuksenkohteista ja osaamisesta. Yleisimmin esiin nousivat luovat alat ja luova teknologia, joita käsiteltiin viidessä kymmenestä keskustelusta. Tekoälyn hyödyntäminen pienissä yrityksissä, startupit ja yrittäjyys sekä arktisten alueiden kasvu ja elinvoima esiintyivät kukin neljässä keskustelussa.
Myös tulevaisuuden osaaminen ja työelämä sekä rajat ylittävä yhteistyö kiinnostivat osallistujia. Muita aiheita olivat esimerkiksi digitalisaatio, matkailu, kiertotalous ja julkiset palvelut. Keskustelujen tavoitteena ei ollut tuottaa valmiita liikeideoita. Yhteinen keskustelu saattoi synnyttää uuden kysymyksen, tunnistaa kehittämistarpeen tai avata mahdollisuuden yhteistyöhön. Neljässä kirjauksessa keskustelun keskeiseksi tulokseksi tunnistettiin uusi mahdollisuus. Kahdessa syntyi hyödyllinen yhteys ja kahdessa kiinnostava havainto. Lisäksi kirjattiin yksi tarve ja yksi uusi kysymys.
Keskusteluista nousi havaintoja arktisen alueen kehittämistarpeista
Avoimissa vastauksissa nousi esiin useita yritystoimintaan, teknologiaan ja alueelliseen kehittämiseen liittyviä aiheita. Osallistujat keskustelivat muun muassa osaamisvajeista, mentoriverkostojen rakentamisesta, uudenlaisista matkailukokemuksista ja tekoälyn käyttöönotosta pk-yrityksissä. Esille nousivat myös paikallisen digitaalisen sisällön mahdollisuudet matkailuyrityksille sekä videodatan ja 3D-teknologian hyödyntäminen.
Osallistujilta kysyttiin lisäksi, mitä he haluaisivat selvittää tarkemmin Kirkkoniemessä järjestettävissä tapahtumissa. Vastauksissa mainittiin esimerkiksi uudet tekoälyratkaisut, yhteistyökumppanit, teknologian demonstraatiot sekä laajennetun todellisuuden eli XR-teknologian mahdollisuudet.
Kirjatuista havainnoista voidaan jatkossa tunnistaa laajempia Arctic Signals -teemoja. Ne voivat auttaa hahmottamaan, millaisia tarpeita, kiinnostuksenkohteita ja kehittämismahdollisuuksia pohjoisen yritykset, asiantuntijat ja kehittäjät nostavat esiin.
Verkostoituminen tarvitsee tilaa ja mahdollisuuksia kohdata
Arctic Connections -kokeilun lähtökohtana oli ajatus siitä, ettei samaan tapahtumaan osallistuminen tai yhteinen bussimatka vielä itsessään synnytä uusia verkostoja. Vapaassa verkostoitumisessa keskustelut käydään usein ennestään tuttujen ihmisten kanssa. Ohjattu keskustelumalli madalsi kynnystä tutustua uusiin ihmisiin, sillä osallistujien ei tarvinnut itse etsiä keskustelukumppania tai miettiä, miten keskustelu aloitetaan.
Työpaja oli yksi osa matkan ohjelmaa. Ohjattujen kohtaamisten jälkeen aikaa jäi myös vapaalle keskustelulle, työnteolle ja levolle.
Kokeilun perusteella yksinkertainen keskustelurakenne voi auttaa tunnistamaan yhteisiä kiinnostuksenkohteita ja yhteistyömahdollisuuksia jo lyhyessä ajassa. Havaintojen kirjaaminen puolestaan tekee keskustelujen tuloksia näkyviksi ja mahdollistaa niiden hyödyntämisen myöhemmässä kehittämistyössä.
Arctic Connections -keskustelumallin pilotointi toteutettiin osana StartupPolku – Palveluiden kehittäminen ja ekosysteemin vakiinnuttaminen -hanketta. Hanke kehittää startup-toimintaa tukevia palveluita ja vahvistaa Lapin startup-ekosysteemiä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.
Hankkeen päätoteuttaja on Lapin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajia Lapin yliopisto sekä Kemin Digipolis Oy. Hanketta osarahoittaa Euroopan unioni, ja rahoittavana viranomaisena toimii Lapin liitto.